Harri Gustafsberg - Läpi Harmaan kiven tulevaisuuteen

Olen haaveillut pitkään toimittajan työstä ja perehtymisestä siihen, miten haastatteluita tehdään ja miten se pohja rakentuu. Pohjaa oli melko haastavaa luoda saadakseen mahdollisimman paljon irti tuhlaamatta kummankaan aikaa. Päätin sitten heti lähteä syvään päähän ja haastatella filosofian tohtoria, valmentajaa ja entistä Karhuryhmän poliisia. 

Sain kunnian haastatella oman alansa asiantuntijaa ja karismaattista Harri Gustafsbergiä. 

Haastattelu oli sovittu viime vuonna, jolloin kysyin Harrilta voisiko hän tulla minun koekaniinikseni ja hän suostui. Arvostan valtavasti mahdollisuutta ja luottamusta! 

Kiitos Harri ajastasi ja luottamuksesta, tämä merkitsee minulle tosi paljon! Yritän tehdä parhaani. Itsensä kehittäminen on parasta ja haluan oppia lisää kirjoittamisesta sekä tietää miten luodaan hyvä kysymyspatteri. Tämä on ensimmäinen tekemäni blogipäivitys siltä pohjalta, että olisin haastatellut toista henkilöä ja varsinkin vielä esikuvaani. 

Lähdin pohtimaan kysymyksiä niin, etten toistaisi täysin samoja kysymyksiä kuin Harrilta on aiemmissa haastatteluissa kysytty. Halusin tehdä haastattelun rennommalla otteella ja oppia hänen rauhallisuudestaan, jota voisin omassa arjessani hyödyntää ja toivottavasti myös tuoda jotain uutta näkökulmaa myös teille, jotka tämän lukee. 

Haastateltavakseni sain stressinkäsittelyn valmentajan. Tottakai minun piti häneltä kysyä stressistä ja sen käsittelemisestä. Stressi itsessään ei ole paha. Ihminen ei pysty olemaan stressaamatta, koska se on osa meidän toiminnanohjausjärjestelmäämme. Jos mieli ja meidän sisäinen stressinsietojärjestelmä ei saa ärsykettä mihin se reagoi niin emme pysy elossa ja lamaannumme. Me tarvitsemme elämässämme tasapainoa horjuttavia asioita, jotta pysymme toimintakykyisinä. Se stressi mistä paljon puhutaan ei ole paha asia, vaan se pitää meidät toimintakykyisenä ja valppaana. Jos elämässä on pelkkiä stressiä tuottavia tapahtumia, siitä koituu fysiologinen häiriötila. Silloin pitää tehdä muutoksia häiriötilan poistamiseksi. 

Harri itse stressaa tällä hetkellä vain fysiologisesti pari kertaa viikossa, kun hän käy kylmässä vedessä uimassa, mutta elää onnellisessa asemassa. Hän ei koe työperäistä epämiellyttävää negatiivissävytteistä stressiä, mitä taas todella moni muu kokee paljon, joten edellä mainittuun meidän jokaisen pitäisi pyrkiä työssämme ja arjessamme. Stressi mitä Harri kokee, on ylivirittyneestä kognitiivisesta työstä, joka syntyy ongelmien ratkaisusta ja tietotyöstä. Keskittymistä vaativa työ vie veronsa, mutta stressi on kaikille tarpeellinen taito ja stressi pitää toiminnanohjausjärjestelmän käynnissä. 

Halusin oppia tuntemaan Harria myös vähän roolin takaa ja kysyä mikä tapahtuma hänen elämässänsä on muokannut hänestä juuri hänet. Tottakai on paljon asioita jotka muovaavat meistä juuri sellaisia kuin olemme ja, se on elämän suola. Meidän persoonallisuuteemme vaikuttaa kaikki ne kokemukset, joita on päässyt analysoimaan ja käymään läpi. Varsinkin kun kokemuksista on tietoinen ja ymmärtää niiden merkityksen niin oppii oivaltamaan persoonaansa paremmin. Sen jälkeen ymmärtää miksi jotkut asiat kokee tietyllä tavalla. Pienet kokemukset luovat isomman kokonaisuuden, jotta rakennumme juuri sellaisiksi kuin olemme. Poliittinen vastaus voisi melkein sanoa ;) 

Saavutus, josta Harri kokee eniten ylpeyttä, oli päätös ryhtyä isäksi. Tämä vastaus oli täysin odotettavissa ja mielestäni upea vastaus. Elämän tärkein tehtävä on olla koko loppuelämän tuki ja turva. Henkilö kenen luokse palata ja turvautua tilanteessa kuin tilanteessa. Isyys on hänelle tärkein rooli ja hän on siitä ylpeä. Korvaamaton rooli, muita rooleja elämässä pystyy korvaamaan, mutta isän roolia ei pysty hoitamaan vasemmalla kädellä ja vähän sinnepäin. Isyys on ja pysyy ikuisesti. 

On sanontoja ja uskomuksia, joita viljellään usein tilanteissa ja yksi niistä on “paha saa aina palkkansa”. Itse monesti ajattelen, että elämä kantaa ja antaa samalla mitalla takaisin, jos kohtelee toisia huonosti. Halusin tälle sanonnalle asiantuntijan eli entisen Karhuryhmäläisen mielipiteen, jonka mukaan ei se aina mene varsinkaan niin, että aina tai ei koskaan. Ihmiset eivät aina saa ansionsa mukaan. Samassa kysyin, että tuleeko hymy hymyn luokse, on itsestä kiinni ja suhtautumisesta asioihin. Jos päätän että tänään on hyvä päivä niin sitä se on ja kun suhtautuu asioihin positiivisen valon kautta niin maailma alkaa näyttäytymään erilaisena. 

Aikoinaan, kun aloin tästä haastattelusta puhumaan niin ystäväni pyysi kysymään, kokeeko Harri olevansa kova jätkä - ajoittain kyllä ja ajoittain ei. Kovuus näkyy hänen elämässään päämäärätietoisuutena ja kykynä tehdä päätöksiä ja ohjata tahtoa. Sitkeys, rohkeus ja päämäärätietoisuus on hyviä asioita, jotka koetaan kovuutena, vaikka ne ovat päämäärätietoisuuden ja tahdon tuottama eteenpäin vievä voima. Monesti ihmiset elävät puheissaan “haluan tehdä sitä ja tätä”, mutta halu ja tahto on eri asioita, jotta elämässä voi saavuttaa haluamiaan asioita niitä kohti pitää mennä päämäärätietoisesti tahdon kanssa. Myönnän itsekin olevani henkilö, joka usein puhuu “haluan sitä tätä ja tuota”, mutta selkeästi en halua niitä tahdon kanssa, koska en pyri niihin päämäärätietoisesti. Kun tahtoa on tarpeeksi asiat menevät eteenpäin niille toivottuun suuntaan. 

Valmentajana Harri haluaa enemmän jakaa ymmärrystä ja vaikutusvoimaa, on eri asia valmentaa ihmistä, joka lukee asioita vain paperista kuin ymmärtää sen perimmäistä syytä. Valmentaminen on moniulotteista ja näkemyksiä on yhtä monia kuin valmennettavia. Paras kokemus valmentajana on luoda ymmärrys miksi asioita tehdään. 

Mietin Harrin tapaa esitellä itsensä, kun monissa haastatteluissa hänet luokitellaan usein entisenä Karhuryhmäläisenä. Tottakai oma rooli luokitellaan kontekstisista riippuen, jolloin luokitellaan siten mikä sopii juuri tähän tilaisuuteen ja tarpeeseen. Onko hän ostajan, myyjän, kirjailijan vai sijoittajan roolissa. Ei ole vain yhtä ydinminää vain jokainen rooli löytyy tapahtuman tai tilanteen tullessa ja oma itsensä esitellään joka tilanteessa niin kuin siitä on eniten itselle etua ja mikä sopii parhaiten tarpeeseen. 

Mietin usein tilanteita; miksi en tehnyt sitä silloin ja miksi en ollut rohkea tässä tilanteessa tai sanonut näin. Ihailen Harrin asennetta. Häntä ei kaduta mikään mitä hän on jättänyt tekemättä, koska hän elää elämää eteenpäin niin kuin kuuluukin eikä jää kaivelemaan menneisyyden haamuja ja tuhlaa aikaansa menneiden murehtimiseen. Ajatus tulevasta on kirkkaana mielessä, mutta tulevaisuus tulee aina yllätyksenä. Tulevaisuuden on voinut suunnitella ja strategioida hyvin. Kuitenkin on paljon asioita, joihin me itse emme voi vaikuttaa, voimme yrittää ohjata tulevaa haluamaamme suuntaan siten kuin pystymme. On paljon osatekijöitä, joita emme voi hallita, ihmissuhteet, terveys ja ympäristö. Elämä yllättää monessa suhteessa, kirkas ajatus voi muuttua ympärille tulevien ihmisten tai työtilanteiden myötä. 

Kysyessäni mitä Harri arvostaa muissa ihmisissä yllätti minua vähän. Hän ei arvosta muissa ihmisissä mitään, mutta taustalla olikin toinen tarkoitus. Jokaisessa ihmisyydessä on niin hyvää kuin pahaa ja ihmisyys ei ole vain tiettyjä ominaisuuksia. Arvostus ei siis koske vain tiettyjä ominaisuuksia vaan kokonaisuutta. Harri tutkii paljon ihmisyyttä ja miksi ihmiset tekevät juuri niin kuin tekevät. Ihmisyyttä hän tutkii paljon tieteen ja tutkijan näkökulmasta, sitä kautta on kuulemma helpompi tapa analysoida ihmisyyttä. 

Sanotaan, että virheistä pitäisi oppia niin miksi pelkäämme tehdä niin valtavan paljon virheitä. Tuska epäonnistumisesta kalvaa meitä usein ja eri asioissa. Henkinen kipu ohjaa ihmisen käyttäytymistä voimakkaasti, pelko epäonnistumisesta ja pelko kivusta. Harva ihminen tietoisesti haluaa asettaa itseään kivulle alttiiksi. Jos epäonnistuu, niin se on henkistä kipua emotionaalisesti. Henkistä kipua on tunne, kun tajuaa, kuinka pahasti oma suunnitelma meni pieleen. Tilanteesta joutuu kantamaan vastuun niin ei kukaan halua tahallisesti epäonnistua. Tietoisten päätösten tekeminen senkin uhalla, että epäonnistuu siinä niin kokee kipua jo etukäteen. Se että tuntee kipua jo ennen epäonnistumista, on inhimillistä ja ymmärrettävää. 

Siinä samalla kun mietimme mitä virheistä voi oppia niin oli oiva tilanne kysyä mitä elämänohjeita Harri antaisi 15-vuotiaalle minälle. Ne on kuitenkin juuri niitä elämässä opittuja asioita. “Kaikki asiat mihin sinä ryhdyt niin tee ne niin hyvin kuin ikinä pystyt” Nuorena on taipumus elää haavemaailmassa, eletään sellaisessa maailmassa, että jossain on asiat aina paremmin kuin nyt ja se mitä teen nyt niin ei ole kovin arvokasta eikä se johda mihinkään, joten teen tämän vähän vasemmalla kädellä. Esimerkiksi opiskelu hoidetaan niin, että teen tämän joskus paremmin uudelleen. Opiskelu on askel seuraavaan vaiheeseen elämässä ja se määrittelee millainen askel on. Nuorena ollaan niin kärsimättömiä ja kaiken pitäisi tapahtua heti ja nyt. Kun elämää katsoisi pidemmälle niin se olisi kaikkien kannalta hyve. 

Kumpaan leiriin kuulut: tapahtuuko asiat sattumalta vai onko se kohtalon sanelemaa. Kuinka paljon elämään vaikuttaa oma pyrkimys. Pitää olla rohkeasti tarttumassa tilaisuuksiin, kun niiden ovi aukeaa. Onko tapahtumat sattumaa, kohtaloa vai itse aiheutettuja on yhdentekevää. Harri yrittää mahdollisimman paljon itse ohjata tapahtumia, elämänkaarta ja mitä oman yrityksen pyörittämisessä tapahtuu ja tehdä paljon töitä sen eteen. Kun tilaisuus tulee niin silloin pitää tarttua rohkeasti haasteeseen, jolloin se tuntuu todelliselta onnenpotkulta. Sen jälkeen voi toki ajatella onko se sattumaa, kohtaloa vai itseaiheutettua. Mutta niinkään ei saa ajatella, että kaikki mitä elämässä ansaitsee, on itsensä saavuttamaa, koska niin ei ole. On parempi ajatella, että on jonkinlainen sattuma, kohtalo tai onni, joka ohjaa meitä toimimaan. Minä mietin usein tilannetta, kun sattuu onnettomuus esimerkiksi tsunami - on ennalta määritelty, että olisin siellä juuri silloin ja kuolen - Harri totesi, että näin on hyvin armollista ajatella. 

Otin lopuksi tällaisen kevyen kumman valitset osion

Menneisyys vai Tulevaisuus Tulevaisuus tietenkin. Jännitystä vai Varovaisuutta Fiksun ihmisen valita, tässä on perusta elämänsä molemmille valinnoille. 

Hyvä tahto vai Rohkeus Joissain tilanteissa pitää olla todella rohkea, mutta hyvä tahto on eettinen ja filosofinen pohja elämässä. Jos ihmisellä on omaa hyvää tahtoa niin on helpompi olla rohkea. Olet hyvistä moraalisista syistä rohkea. Onko rohkeus itsekkyyttä - se voi olla, mutta rohkeus on kuitenkin taistelua pelkoa vastaan. Jos pelkäät itsekkäistä syistä, rohkeus on itsekästä tai joissain tapauksissa se on myös hyvin epäitsekästä. Esimerkiksi jos autat kadulla ihmistä ja joudut pulaan, niin se on epäitsekästä rohkeutta. Hyveet ja paheet ovat vastakkaiset - hyveiden takana on paheet ja toisinpäin. Se on lohdullinen ajatus. 

Lande vai City 

Kesä vai Talvi 

TV vai Kirja Kirja ehdottomasti. Monta kirjaa kesken, joihin palataan, kun sieltä tarvitsee tietoa sillä hetkellä. Tietokirjat ovat suuressa kulutuksessa. Töiden puolesta aiheet, joihin palataan tarpeen vaatiessa. Televisiosta tulee hyviä dokumentteja. En voinut vastustaa kiusausta ja kysyä mikä mielipide poliisisarjoista - tietyt poliisisarjat saa Harrin mielenkiinnon. Ruotsalaiset, Norjalaiset ja Tanskalaiset poliisisarjat saa Harrin mielenkiinnon heräämään ne tehdään hyvin, koska niissä ei ole kyse poliisiudesta vaan psykologisesta toiminnasta ja miksi ihminen tekee mitä tekee. Johan Folkille peukku. Televisio toimii hyvänä vastapainona, kun on tehnyt kognitiivista työtä niin aivot saa levättyä ja palautuu. 

Kuuma vai Kylmä 

Musiikki vai Hiljaisuus 

Aurinko- vai Kaupunkiloma 

Raha, Status vai Vapaa-aika Rahalla saa ostettua vapaa-aikaa. 

“Mielenkiintoisia kysymyksiä, en tiedä oliko se sarkasmia vai herättelikö pohtimaan…” 

Haluaisitko mieluummin pystyä lentämään vai Muuttumaan näkymättömäksi Lentämäänhän pääsee, kun hyppää lentokoneeseen. 

Läpi harmaan kiven vai Onnenkantamoinen 

Puku vai Collarit Riippuen tilaisuudesta, mutta mieluummin colleget. Rento mutta tyylikäs! 

Kirjaviisas vai Käytännöllinen Kirjaviisaus merkitsee, kun on kokenut asioita ja tutkinut niitä niin viimeinen vaihe on kirjoittaa ne asiat ylös ja oppia niistä. Ymmärryksen viimeinen vaihe on kirjoittaminen paperille, joten onko se sitten kirjaviisautta käytännön kautta? Kirjaviisaus on ymmärryksen viimeinen muoto. Käytännön, tiedon ja taidon ymmärrys saatuna viisaiksi sanoiksi paperille on lopputulos. 

Uteliaisuus vai innokkuus Halusin loppuun ottaa vielä kevyen lopetuksen. 

Mitä sanoista tulee ensimmäisenä mieleen 

Rakkaus Enemmän kuin tunteet. 

Pelko Välttämätöntä. Tarvitsemme pelkoa, jotta osaamme toimia. 

Rikollisuus Kuuluu yhteiskuntajärjestykseen. 

Onnellisuus Väärinymmärretty. Ihmiset puhuvat liikaa onnellisuudesta ja onnellisuus on hyvän elämän sivutuote. Onnellisuus ei ole millään tavalla saavutettavissa oleva asia. Onnellisuuden tunne tulee sivutuotteena asiasta, joka on sinulle tärkeää ja merkityksellistä, jonka eteen joutuu usein näkemään vaivaa. Onnellisuus on häivähtävä hetki, joka tulee ja menee. Kun seuraavassa hetkessä halutaan taas uutta ja lisää asioita. Onnellisuuden tavoittelu, johtaa usein suurin haasteisiin. 

Hyvyys Toimintaa ohjaava moraalinen ja eettinen koodisto elämässä. Hyvyyttä pitää pohtia syvään ja miettiä mitä se oikeasti tarkoittaa. Usein ahneus, status ja raha ajaa hyvyyden ohi. 

Rohkeus Kun pelko on läsnä, silloin tarvitaan rohkeutta. 

Viisaus Laaja ihmisyyttä ohjaava järjestelmä, kattaa montaa eri puolta. Ei ole vain yhtä tapaa olla viisas. On sydämen viisautta, tunteiden viisautta, kirjaviisautta ja siihen liittyy meidän kaikki valinnat ja teot. Viisaus kattaa laajasti ihmisyyttä ja tapaa toimia. 

Kiire Ihminen toimii pienessä kiireessä paremmin. Kiireestä puhutaan paljon yleisemmin ja ajoittain, väärissä asiayhteyksissä. Kiireen taakse hukataan usein hyvää tehokasta työtä. 

Stressi Välttämätön toiminnanohjausjärjestelmä 

Karhu Voimaeläin, henkiolento 

Koen valtavan suurta kiitollisuutta tästä haastattelusta. Arvostan häntä suuresti

💛 Anniina.