One Mojito - please!

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa.

Parin viikon aikana oon käyny pari kertaa terassilla - nyt voi hetken olla ihan vaan oman elämäni orjana.

Totean, vaan oon joko tylsä tai huono siinä, mutta mä en löydä mitään hyvää syytä miksi käydä terassilla - ainut syy on kenen kanssa sinne menee.
Muuten se onkin sitä, että seuraat muiden ihmisten asioita ja toteat, että draamaa saadaan pienillä asioilla ja ehkä jälkikäteen kadutaan.

Ja en ole pyhimys - olen itsekin tehnyt paljon virheitä, mutta sivustakatsojana on ihana arvostella ;)

On myös hauska, kehua toista ja sanoa siihen perään se perinteinen loukkaava kommentti.

"Sulla on ihan superkauniit silmät vaikka ne karsastaakin - huomasin heti."

On asioita jotka voi ottaa kehuna 100%, mutta samalla ne on myös kehuina vittuilua - edelleen. Ehkä ongelma on mussa, mutta arvet siihen on vielä liian syvät.

Ja olen oppinut ottamaan kaikki kuvani, niin ettei sitä huomaisi - ei osa varmaan edes tajua sitä, mutta tietäjät tietää.

Siksi tässä yritän sano, älä ikinä hauku ketään - se jättää joillekin jostain ehkä isot arvet. Pieni asia voi olla jollekin jäävuoren kokoinen!

Ennen se oli mulle isompi asia - nykyään olen sen suhteen itsevarmempi - koskaan en unohda, mutta pärjään sen kanssa.

Mutta muista aina haukku kertoo aina enemmän sen sanojasta! <3