Elämä on täynnä nostalgiaa...

Teetin omia kuviani pari vuotta sitten pari sataa joskus aikoinaan otettuja mallikuvia. Kuvat herää aivan uudella tavalla eloon paperisena versiona. Voin sitten vanhana katsella itseäni nuorena ja laittautuneena :) Ja lähinnä myös siksi, että jos jonain päivänä pitää laittaa mallikansio menemään jotain varten niin sellainen on valmiina.

Olen päässyt kuvauksiin Vanajanlinnaan - se paikka on ihan mielettömän upea. Olemme päässeet kuvaamaan muutaman kerran sinne ja saaneet olla ihan omissa oloissa. Vähän jännitin kun olen kuullut, että siellä kummittelee. Ja pääsin kokemaan pienen jännän hetken. Meille sanottiin, että täällä ei ole ketään ja yhtäkkiä keittiössä meni ihminen oven takana (ja aivan varmasti meni - en kuvitellut vain!!)

Saatiin otettua siellä mulle ansioluettelokuvia ja myös vähän rennompia viskibaari-tyyppisiä-kuvia.

Mulla on kotona olohuoneen pöydälle iso kuva minusta ja mun edesmenneestä koirasta, vaikka omat kuvat on ehkä itserakasta, mutta kenestä muustakaan pitäisi seinälläni ja se mun ja Heran yhteiskuva on ehdottomasti tän kodin kruununjalokivi, maailman ihanin kuva. Hera on niin kaunis <3 

Pointtini tässä oli, että ottakaa oikeita valokuvia ja tehkää niistä valokuva-albumeita. Muistan lapsuudesta kun sukujuhlissa selasimme kuvia. Niissä on aivan eri tunnelma. Ei ainakaan katoa jos kovalevy hajoaa. Ja parempi, että ovat tallessa useammassa paikassa.

//ansku